Historia

Vuonna 1903 perustettu osasto on kokenut yhteiskuntamme muutokset sekä hyvässä että pahassa. Venäjän vallan aikana perustettu metalliosasto aloitti toimintansa nimellä Pietarsaaren Kone-, Rauta- ja Metalliammattiosasto. Historiansa aikana ammattiosasto on muuttanut nimeään useaan kertaan ja vasta toisen maailmansodan jälkeen on nykyinen nimi vakiintunut.

Ammattiosaston perustamisen aikoihin metalliverstaiden työskentelyolosuhteet olivat varsin ahtaat ja likaiset. Työviikko oli kuusipäiväinen ja työpäivä kesti keskimäärin kymmenen tuntia. Lasten käyttö verstaissa ja tehtaissa oli yleistä. Pietarsaaressa toimi vuosisadan alussa yksi konepaja joka tunnettiin nimellä Jakobstads mekaniska verkstad. Tarkempaa tietoa konepajan tuolloisesta työympäristöstä ei ole saatavilla, mutta ehkäpä Wilhelm Jakobsonin kuvaus teoksessaan ”Låt mig berätta” 1920-luvulta antaa jotakin viittauksia konepajan työympäristöstä. ”Pajassa oli niin kuuma, ettei työvaatteissa ollut kuivaa kuitua kun työpäivä oli lopussa. Pesuhuonetta ei ollut, eikä liioin paikkaa, jossa olisi voinut vaihtaa ylleen kuivat vaatteet. Ainoan pesumahdollisuuden soi kylmävesihana ilman pesuallasta. Lattiassa oli siivilä, josta vesi valui ulos. Vähitellen tilanne parani, kun työpäivän päättyessä kannettiin sisään lämminvesiämpäri. Mutta yhden vesijohdon ja yhden lämminvesiämpärin olisi pitänyt riittää 30 työläiselle. Tulos oli, että useimmat lähtivät kotiin pesemättöminä. Pahinta oli, kun oli lähdettävä purevassa talvipakkasessa hiestä märkänä. Hyytävästä kotimatkasta yritettiin selvitä käärimällä lämpimiä hiilenpaloja paidan sisälle.”

Venäjän vallan alaisuudessa syntynyt metalliammattiosasto on kypsynyt ja kehittynyt yhteiskunnallisten murrosten ja kriisien kautta. Ammattiosaston haasteellisin ajanjakso kesti sisällissodasta jatkosodan päättymiseen saakka eli vuodesta 1918 vuoteen 1945. Tuota ajanjaksoa kutsutaan I. tasavallan kaudeksi. Suomen poliittisella kentällä oikeisto hallitsi lainsäädännön välineitä. Vasemmiston toimintaa pyrittiin vähentämään, ja jos mahdollista, hävittämään kokonaan. Ulkoisten häiriötekijöiden lisäksi vasemmisto hajosi sisällissodan jälkeen kahtia. Sosiaalidemokraattien ja kommunistien kamppailu työväestön kannatuksesta hajotti yhteistä rintamaa eikä hajaannuksesta vältytty Pietarsaaressakaan.

Talvisodan – ja jatkosodan jälkeen Suomen poliittinen kenttä jälleen muuttui kun kommunistit päästettiin mukaan eduskuntatyöskentelyyn.  Vasemmiston kahtiajakautuminen jatkui myös sodan jälkeen. Hyvinvointivaltion perusteiden rakentaminen alkoi ja elinkeinorakenne muuttui nopeasti. Suomessa siirryttiin noin kolmessakymmenessä vuodessa maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta moderniin palveluyhteiskuntaan.